Niinku jo edellisessä tekstissä kerrottiin täällä ollaan Phu Quocin saarella oltu viikko. Päätettiin siis rauhottua joulun viettoon ja pysähtyä viikoksi samaan paikkaan. Oli hyvä päätös ja hyvä paikka. Jostain syystä saaret on kivoja paikkoja. Tietää mihin voi mennä ku se ei jatku loputtomiin. Voi helposti ottaa haltuun koko saaren viikon aikana eikä oo liikaa paikkoja. Kovin kauas ei voi eksyä. :) Me siis vuokrattiin skootteri koko viikoksi. Tää meidän yhden tähden hotelli ei oo rannalla vaan täällä keskellä kylää. Skootteria voi säilyttää tässä hotellilla ihan turvallisesti ja sillä pääsee näppärästi saaren joka kolkkaan. Mikäs täällä on ajellessa kun lämmin tuuli hyväilee kasvoja, aurinko paistaa ja maisemat on kauniita.
Viikko onki vierähtäny kierrellessä eri paikkoja tällä saarella. Lähinnä eri puolella saarta olevia rantoja kierrelty ja ihan vaan ajeltu ympäriinsä. Muutama vesiputous käyty katteleen ja ku täällä tuo sota näkyy vähän joka paikassa nii pitihän meidän vielä yks sotavankila käydä kattoon. Se oli siis ihan aito alkuperäinen Etelä-Vietnamin ja USAn perustama vankileiri pohjoisvietnamilaisille. Tällä kertaa ei otettu kuvamateriaalia. Tästä vankilasta oli jotku älykkäät vangit karannu kaivamalla tunnelia 6kk kaikilla mahollisilla työkaluilla mitä löytyi. Lopulta 21 vankia pääsi karkaamaan tunnelia pitkin vapauteen.
Jouluaattona alotettiin juhlinta jo heti aamusta syömällä erityiskeksejä. :) Kierreltiin skootterilla saarta ja katottiin Yleltä joulurauhanjuhlistus Suomen Turusta. Illalla mentiin syömään sellaseen paikkaan, jossa kaikki tarjoilijat oli pukeutunu jouluvaatteisiin ja syötiin possua. Ihan joulukinkulle se ei maistunu mutta hyvää oli! Materiajoulu oli kaukana meidän joulusta tällä kertaa. Alunperin oli aateltu että tehtäis ite riisipuuroa ja ehkä jotain muuta jouluista mutta eihän tässä meidän hotellissa oo mahollisuuksia laittaa ruokaa. Täällä joulu näky siinä että joululaulut soi monessa paikassa (Merry Christmas ja Jingle Bells) ja aattona oli lapsia puettu jouluvaatteisiin. Kaikki paikat on ollu auki ihan normaalisti. Eihän se joulu samalta täällä tunnu ku kotona lumisessa Suomessa perheen kanssa. Välillä iski koti-ikävä mutta sitä onneksi lievitti kaikki jouluiset kuvat ja videot mitä saatiin sieltä. Kiitos vielä niistä! Ne tais kuitenki eniten tuua sitä joulun tunnelmaa tänne. Ollaan myös paljon kuunneltu jouluradioa netistä.
Suomen mediaa ollaan ehitty kans täällä paljon seurailla. Aasian tsunamin 10-vuotispäivä on täällä pysäyttäny vielä enemmän ku saman meren äärellä ollaan. Monta kertaa on rannalla tullu se mieleen ja yrittäny kuvitella sitä kaikkea tapahtunutta. Kohta ollaan niillä samoilla paikoilla.
Nyt on Vietnam jätetty jo taakse ja Kambodza vallotettavana. Jatkuu...
Toim.huom. Siis Kakku on ikävöiny ja miettiny tsunamijuttuja :P
P.S. Älkää välittäkö kirjotusvirheistä. Ei jaksa nipottaa. Huom muistakaa keskivaikea luki- ja kirjoitushäiriö. Se on vaa fakta.
Näyttää yhtä koomiselta tonttulakit vietnamin paahteessa ku sydneyn aalloilla. Mukavaa iltalukemista. Kiits hyvästä blogista :)
VastaaPoista